Mikkelin Maakunta-arkisto

From Wiki-site

Jump to: navigation, search

VIIPURIN MAAKUNTA-ARKISTOSTA MIKKELIN MAAKUNTA-ARKISTOKSI

Paikallinen asiakirja aines oli jääyt valtionarkiston perustamisesta huolimatta viranomaisten ja yksityisten vastuulle, koska maassa ei ollut sen hoitoon velvoittavaa lakia. Maakunta-arkistojen muodostamista esitettiin vuoden 1888 valtiopäivillä, mutta paljon arvokasta asiakirjamateriaalia ehti tuhoutua, ennen kuin ensimmäinen maakunta-arkisto perustettiin 1927 Hämeenlinnaan. Paikallisen keskusarkistoverkon luominen liittyi arkistolain säätämiseen. Maakunta-arkistojen piirit suunniteltiin siten, että niihin koottava aineisto kuvasti vuoteen 1776 mennessä syntynyttä aluejakoa.

Itä-Suomi muodosti asiakirjalähteiltään yhtenäisen tiedollisen kokonaisuuden. Sen sijoituspaikaksi valittiin alueen hallinnon ja kulttuurin keskus Viipuri. Suomen neljäs maakunta-arkisto avattiin tutkijoille tammikuussa 1934. Vuonna 1938 maakunta-arkistossa-arkistossa kirjattiin jo yli 1 200 tutkijakäyntiä. Sen vuosikertomuksessa todettiin, että arkiston yhteyteen oli syntymässä Karjalan historian tutkimuslaitos.

Viipurin maakunta-arkisto ehti vastaanottaa talvisotaan mennessä noin 4 000 hyllymetrin verran asiakirjoja. Sen sijainti rajaseudulla osoittautui kuitenkin ongelmaksi. Maakunta-arkiston aineisto jouduttiin evakuoimaan sekä talvisodan että jatkosodan aikana. Rauhan tultua Viipurin maakunta-arkisto oli menettänyt kiinteistönsä ja keskeisen osan arkistopiiriään. Lisäksi maakunta-arkiston ja Viipurin läänin viranomaisten oli jätetettävä evakuoimatta arviolta 2 000 hyllymetriä (hm) tutkimuksellisesti arvokasta asiakirja-ainesta.

Arkiston nimi muutettiin 1945 Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi, ja sen piiriin tulivat kuulumaan Kuopion, Kymen ja Mikkelin läänit. Maakunta-arkisto muutti 1946 tilapäisesti asemapaikastaan Äänekoskelta Kuopioon, jonne siirrettiin eri puolille maata evakuoidut asiakirjat. Samaan aikaan Mikkelin kaupungintalon kellarissa aloitti toimintansa kirkon keskushallinnon alainen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto, jonne koottiin luovutetun Karjalan ev.lut. seurakuntien asiakirjat.

Mikkeli ja Kuopio kävivät tiukan tarjouskilvan Savo-Karjalan maakunta-arkiston lopullisesta sijoituspaikasta. Kilpa päättyi edellisen hyväksi, koska sillä oli tarjota huomattavan taloudellisen tuen lisäksi valmiiksi louhittu kalliosuoja Naisvuoren uumenista. Arkistokiinteistö valmistui 1953. Sieltä luovutettiin tilat myös Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston asiakirjoille (455 hm). Keskusarkisto yhdistettiin 1990 maakunta-arkistoon.

Paikallisten korkeakoulujen perustaminen lisäsi maakunta-arkistojen määrän viidestä seitsemään. Joensuuhun 1974 sijoitettuun maakunta-arkistoon siirrettiin Mikkelistä aluksi Pohjois-Karjalan läänin asiakirjat. Piirijaon muuttamista valmistelevana valtionarkiston toimena annettiin myöhemmin Kuopion lääninhallituksen arkisto pitkäaikaisena lainana Joensuun maakunta-arkistoon.

Arkistotoimikunta esitti mietinnössään 1977 Kuopion läänin liittämistä Joensuun maakunta-arkistoon. Tämä tapahtui 1997 aluehallinnon yleisten muutosten seurauksena. Mikkelin maakunta-arkiston piiriin tulivat kuulumaan tämän jälkeen Etelä-Savon maakuntaliiton, Etelä-Karjalan liiton ja Kymenlaakson liiton alueet.


MAAKUNTA-ARKISTON RAKENNUS

Vuonna 1953 valmistuneen arkistorakennuksen suunnitteli rakennushallituksen arkkitehti Olavi Suortta. Varastointikapasiteetti oli 9 000 hyllymetriä, joista noin puolet risteili Naisvuoren kätköissä ja loppuosa sijaitsi seitsenkerroksisessa tornissa. Vuonna 1989 maakunta-arkistoon valmistui kallion sisäinen, koko maan tarpeisiin tarkoitettu mikrofilmien varmuusarkisto, jossa on säilytystilaa 2 000 hyllymetriä. Jo vuonna 1963 valtionarkisto oli aloittanut tallefilmien siirtämisen Mikkeliin.

Mikkelin maakunta-arkisto on kärsinyt tilan puutteesta 1970-luvulta lähtien. Se ei enää voinut ottaa vastaan lakisääteisiä arkistoluovutuksia, joten lisärakennuksen suunnittelu vanhan rakennuksen kylkeen alkoi vuonna 1978. Perustamissuunnitelma vahvistettiin 1986. Suunnittelutyöt ja rakennuspiirustukset valmistuivat vuonna 1991. Pääsuunnittelijana oli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Erkki Valovirta. Rakentaminen käynnistyi loppuvuodesta 1995 ja arkisto muutti uuteen osaan maaliskuussa 1997. Vanhan osan kunnostustyöt valmistuivat lokakuussa 1997. Uudessa ja uusitussa arkistossa on hyllytilaa 18 000 metriä.


Personal tools

sl
דומיין בעברית  דומיין  דומין  תוכנה לניהול  קשרי לקוחות  CRM, ניהול קשרי לקוחות  דומין בעברית  פורומים  ספרדית  גיבוי